Rakennuslautakunta
Esityslista 25.06.2026/Asianro 7

Kunnanhallitus 08.06.2026 § 124 

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan laatiminen aloitetaan tekemällä osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka käsittää seuraavat tiedot:

• suunnitelman nimi ja suunnittelualue

• suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet

• suunnittelun lähtökohdat

• tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat

• vaikutusalue ja osalliset

• viranomaisyhteistyö

• selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät

• vaihtoehdot

• kaavoituksen kulku, aikataulu ja päätöksenteko

• yhteystiedot sekä palaute osallistumis- ja

 arviointisuunnitelmasta

Tarvittaessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan myös tarkentaa 

 ja muuttaa suunnittelun aikana.

Pienissä kaavamuutoksissa ei alueidenkäyttölain 63 §:n 2 momentin mukaan tarvitse tehdä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, vaan riittää, että kaava kuulutetaan vireille ja julkaistaan kaavaluonnos. Kyseisen lainkohdan mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Tämä ei kuitenkaan koske vaikutukseltaan vähäistä asemakaavan muutosta.

Kari Hannus on toimittanut kunnanhallitukselle Kaurisssalo-Kiparluodon ranta-asemakaavan luonnossuunnitelman (kaavaluonnoksen), joka on tämän asian liitteenä. Kaavaluonnoksesta käyvät ilmi osallistumis- ja arviointisuunnitelmalta edellytettävät tiedot riittävässä laajuudessa.

Esittelijä kunnanjohtaja Rauno Peltola

Kunnanjohtajan päätösehdotus

Kunnanhallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Kaurissalo-Kiparluodon ranta-asemakaavan muutoksen vireilletulon kuulutettavaksi ja julkaista kaavaluonnoksen.

Samalla todetaan, että DI Kari Hannuksella on MRA:n edellyttämä pätevyys.

Kunnanhallitus päättää, että kaavan vireilletulosta ja kaavaluonnoksesta kuulutetaan MRL:n mukaisesti. Samassa yhteydessä kuulutetaan kaavaluonnoksen nähtävillä olosta. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot kyseeseen tulevilta tahoilta.

Kunnanhallituksen päätös 

Hyväksyttiin yksimielisesti.

Täytäntöönpano Lounais-Suomen elinvoimakeskus, Varsinais-Suomen liitto, rakennuslautakunta, asianosaiset

Rakennuslautakunta 25.06.2026    

14/10.02.03/2026  

Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 08.06.2026 § 124 hyväksyä liitteenä olevan Kaurissalo-Kiparluodon ranta-asemakaavan muutoksen vireilletulon kuulutettavaksi ja julkaista kaavaluonnoksen ja pyytää lausuntoa Lounais-Suomen elinvoimakeskukselta, Varsinais-Suomen liitolta, rakennuslautakunnalta sekä asianosaisilta.

Ranta-asemakaavan muutos koskee Kaurissalo-Kiparluodon

ranta-asemakaavan mukaista maa- ja metsätalousaluetta,
tilaa 304-407-5-81.

Ranta-asemakaavalla muodostuu Kustavin kunnan Kaurissalo-Kiparluodon ranta-asemakaavan maa- ja metsätalousalue.

Suunnittelualue sijaitsee Kustavin kunnan pohjoisosassa Kiparluodon

pohjoispuolella n. 13 kilometrin etäisyydellä Kustavin keskustasta.

Kaavan nimi on Kaurissalo-Kiparluodon ranta-asemakaavan muutos.

Ranta-asemakaavan muutos laaditaan kanootti-, soutu- ja pienveneretkeilyn tukipistettä varten. Hanke on osa Kustavin kunnan matkailun kehittämistä.

Kaava-alueen pinta-ala on 1,91 hehtaaria. Alueen korkeusasema on

noin 0-7 metriä merenpinnasta.

Suunnittelualue käsittää koko Santakarin saaren.

Kaavoitettava alue on pääosin havupuuvaltaista kallioista sekametsää.

Saaren sisäosissa kasvaa myös lehtipuita.

Saaren rannat ovat lähes kokonaan kallioisia. Etelärannalla on myös

pieni kaistale kivikkorantaa.

Santakarin saari on yli 300 metrin päässä lähimmästä mannerrannasta,

joten liito-oravan esiintyminen alueella ei ole mahdollista.

Katselmuksessa ei myöskään havaittu kolopuita tai muita liito-oravan

pesintään sopivia puita.

Saaren rannat ovat pientä kivikkorantaa lukuun ottamatta jyrkkiä

kalliorantoja, joilla viitasammakko ei voi asua. Myös kivikkoranta on

sammakolle sopimatonta.

Saari on rakentamaton. Lähimmät rakennukset ovat Kiparluodossa

noin 500 m etäisyydellä.

Alueelle ei kohdistu valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita.

Maakuntakaavassa alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta.

Alueita voidaan osoittaa maa- ja metsätalouden lisäksi loma-asumiseen ja matkailutoiminnoille. Alueita voidaan käyttää myös

harkitusti haja-asutusluonteiseen pysyvään asutukseen.

Alueella ei ole yleiskaavaa.

Suunnittelualueella on voimassa Kaurissalo-Kiparluodon ranta-asemakaava. Kaavan mukaan suunnittelualue on maa- ja

metsätalousaluetta, jolla ympäristö säilytetään. Alueelle ei voimassa

olevan kaavan mukaan saa rakentaa.

Ranta-asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Santakarin käyttö

monipuolisen pienvenematkailun tukikohtana. Tavoitteena on myös sijoittaa vähäiset rakenteet niin, että ne soveltuvat mahdollisimman hyvin maastoon maisemallisesti ja myös ottaen huomioon alueen kasvillisuuden.

Tavoitteena on toteuttaa samantyyppistä retkeilytoimintaa, jota Metsähallitus toteuttaa hallinnassaan olevissa saaristo- ja eräretkeilykohteissa: varaustupaperiaatteella toimivaa pienretkeilyä. Santakari sijaitsee pienimuotoisen vesillä liikkumisen kannalta erittäin hyvässä paikassa. Sen palveluita on mahdollista käyttää esimerkiksi Kustavin ympäri suuntautuvassa pienveneilyssä, Katanpään suuntaan kuljettaessa taikka kuljettaessa pitempiä reittejä pohjois- eteläsuunnassa Varsinais-Suomen rannikolla.

Ranta-asemakaavassa on kyse hyvin pienimuotoisesta rakentamisesta

eräretkeilyn ja matkailun tarpeisiin.

Ranta-asemakaavassa on kyse muutaman pienen retkeilyyn tarkoitetun puisen rakennuksen / rakenteen rakentamisesta kaavan mukaiselle maa- ja metsätalousalueelle, joten kaavan yleisrakenne ei muutu.

Kaavassa ei osoiteta loma-asutusta, joten mitoitusta ohjavan maakuntakaavan normit eivät tule sovellettaviksi. Leirintään käytettävät rakenteet sijoitetaan kaavassa saaren sisäosiin, joten koko rantaviiva jää vapaaksi niin saaren palveluita käyttäville kuin jokaisenoikeudella alueella liikkuville.

Ranta-asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Kaavalla mahdollistettavat rakenteet ovat pieniä ja sulautuvat mastoon hyvin.

Asemakaavalla ei ole olennaisia vaikutuksia luontoon ja ympäristöön. Kevyet rakenteet eivät vaikuta luonnonolosuhteisiin.

Kaavalla on vain vähäiset ilmastovaikutukset. Suurin niistä on uudisrakenteiden rakentamisesta aiheutuvat ilmastopäästöt, jotka ovat kertaluonteisia.

Käytönaikaiset ilmastopäästöt ovat tulevaisuudessa pienet, koska tässä

pienimuotoisessa liiketoiminnassa pääkohdeyleisönä ovat melojat, soutajat ja pienveneilijät.

Ranta-asemakaavalla ei ole vaikutusta maisemaan. Uudisrakenteet on sijoitettu maisemallisesti suojaisiin kohtiin saaren sisäosiin.

Kaavalla on tulevaisuudessa liikennettä jonkin verran lisäävä vaikutus.

Liikennemäärän lisäys tapahtuu pienimuotoisessa vesiliikenteessä ja

maantieliikenteessä. Toisaalta lisäys ei ole kovin suuri, koska veneilyä tapahtuu alueella jo nyt runsaasti.

Toteutuessaan kaavamuutoksella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia.

Esittelijä rakennustarkastaja Jussi Lehto

Päätösehdotus 

Päätös 

Täytäntöönpano Kunnanhallitus